Tarina

2005 | 2006 |2007
Toukokuun loppupuolella Mäki-Tuuri lähettää Järviselle tekstiviestin, jossa hän ilmoittaa, että ensi kesänä perustetaan "progeändi", johon pyydetään kosketinsoittajaksi vanha yläastekaveri Hautamäki joka on kunnostautunut Järvisen kanssa hissimusiikkiyhtye Lintudiskossa. Mäki-Tuuri soittaa bassoa ja Järvinen soittaa jotakin.

"Progebändi" puhutaan seuraavana viikonloppuna Töysän Nesteen kahvikuppien ääressä sille asteelle, että sovitaan kokoonpano. Järvinen soittaa rumpuja ja kitaristiksi päätetään pyytää Mäki-Tuurin ja Järvisen edesmenneen punkbändin, Neuvostoliiton, kitaristi Mansikkamäki. Saman bändin luottovalo- ja videokuvaaja Toopakka ilmoittaa että hänkin haluaa soittaa. Päätetään opettaa Toopakka soittamaan lyömäsoittimia. Tältä pohjalta lähdetään pitämään ensimmäisiä treenejä.



Bändin linjaksi muodostuu äärimmäisen 17-vuotiaiden tekemältä kuulostava proge, jossa progeus näkyy lähinnä 20-minuuttisina biiseinä joita edes bändi itse ei osaa soittaa. Muutamia rock- ja pop-biisejäkin mahtuu sekaan. Joitain helmiä saadaan kuitenkin aikaiseksi, vaikkapa Hautamäen legendaarinen jazz-instrumentaali tai Mäki-Tuurin elämää suurempi progeteos, joka kulki koko elinaikansa työnimellä "The Knife", mistä lie repäisty?

Musiikin määrittyessä pitkälti sen mukaan mikä on Mäki-Tuurin ja Hautamäen soittotaitojen äärimmäinen raja, jäävät molemmat Jussit kesän loppuun mennessä pois yhtyeestä. Tämän jälkeen tapahtuu se, että yhtyeen rytmiryhmä ei tunne olevansa kotonaan tekemänsä mahdollisimman teknisen runkkausmusiikin kanssa ja Felis Domesticus päättää palata siihen minkä luulee parhaiten osaavansa: nyrjähtäneeseen, progeviitteiseen kitarapoppiin jota sekä Mäki-Tuuri että Järvinen ovat harrastaneet aiemmissa yhtyeissään. Tyylimuutos aiheuttaa kokoonpanomuutoksia; koskettimista luovutaan, Hautamäki siirtyy rumpuihin ja Järvinen ryhtyy soittamaan kitaraa. Ensimmäisissä uuden bändin treeneissä ollaan aivan haltioissaan - hyvänen aika, tämähän toimii!



Felis Domesticuksen selkeästi nousujohteinen ura kokee kuitenkin lokakuun lopulla ikävän takaiskun bändin menettäessä jo legendaariseksi muodostuneen treenikämppänsä Töysän nuorisoseuran kellarissa. Pojat epäilevät että heidät halutaan ulos sen vuoksi, että he harjoittavat viikonloppuisin treenikämpällään moraalisesti epäilyttäviä aktiviteetteja. Mutta syy on kuulemma se, että kämpän paikalle rakennetaan hakevarasto. Ruvetaan tuumailemaan.